Siirry sisältöön

Hoitotyön simulaatiot osana hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelijoiden opintoja

Simulaatiopedagogiikalla on yhä suurempi rooli hoitotyön koulutuksessa. Simulaatio mahdollistaa käytännön taitojen opettelemisen turvallisessa ympäristössä. Myös tulevien hoitotyön opettajien on tärkeä tutustua simulaatiopedagogiikan käyttöön opetuksessa. Turun yliopiston terveystieteiden maisteriopiskelijat osallistuivat osana opetusharjoittelua Turun ammattikorkeakoulun simulaatio-opetukseen syksyllä 2024. Käytännön simulaatiopedagogiikkaan osallistuminen antoi opiskelijoille mieleenpainuvia ja positiivisia kokemuksia.

 

Simulaatio-opetusmenetelmän hyödyntämisestä on tullut yhä tärkeämpi osa hoitotyön koulutusta (Dufrene & Young 2014; Pajari ym. 2023). Simulaatiossa oppiminen on turvallista ja sitä käytetään erityisesti hoitotyön kliinisten taitojen harjoittelemiseen. Simulaation tarkoituksena on jäljitellä hoitotyön tilannetta, jossa sairaanhoitajaopiskelijan tulisi osata toimia todellisen tilanteen mukaisesti. Simulaatio-opetuksen tavoitteena on, että sairaanhoitajaopiskelija osaa yhdistää sekä teoreettisen että käytännöllisen tiedon. Opiskelija rakentaa tietoa aikaisempien havaintojen ja kokemusten pohjalta, jonka jälkeen hän simulaatioon sisältyvässä oppimiskeskustelussa jäsentää tietoa uudelleen. (Pajari ym. 2023.)

 

Turun yliopiston terveystieteiden maisteriopiskelijoita osallistui osana opetusharjoittelua Turun ammattikorkeakoulun simulaatio-opetukseen syksyllä 2024. Simulaatio-opetukset kuuluivat eri lukukausien hoitotyön opintojaksoihin. Ennen simulaatio-opetukseen osallistumista yhteistyö aloitettiin opettajaopiskelijoiden kanssa etätapaamisilla, jolloin perehdyttiin yleisesti simulaatio-opetuksen kulkuun ja simulaatioskenaarioihin. Skenaario sisältää etukäteissuunnittelun oppimistavoitteiden saavuttamiseen: oppimistilanteen taustatiedot, osallistujien roolit ja etenemisen kulun (Savolainen ym. 2023).

 

Hoitotyön opettajaopiskelijat saivat seurata ensimmäisen simulaatio-opetuksen kulun ja saivat toisessa simulaatiossa osallistua simulaatioihin toivomallaan tavalla, esimerkiksi osallistumalla oppimiskeskusteluun. Oppimiskeskustelu (debriefing) on vaiheeltaan pitkäkestoisin verrattuna simulaation muihin vaiheisiin ja sitä pidetään usein tärkeimpänä osuutena oppimistulosten kannalta (Pajari ym. 2023). Luottamuksellisessa ja avoimessa oppimiskeskustelussa palautetaan mieleen simulaatio-oppimistilanteen tavoitteet, analysoidaan mikä simulaatiossa meni hyvin ja mitä opiskelijat tekisivät jatkossa toisin. Oppimiskeskustelussa opiskelijat tuovat lisäksi esille, mitä he oppivat simulaatiotilanteesta sekä mitä he ottavat siitä mukaan käytännön työhön. Hoitotyön opettajaopiskelijat kokivat positiivisena ja opettavaisena oppimiskokemuksena ohjata simulaation oppimiskeskustelun sairaanhoitajaopiskelijoille (Kuva 1).

 

Kuva 1. Ikääntyneen hoitotyön simulaation oppimiskeskustelun yhteiskuva

 

Hoitotyön opettajaopiskelijoiden palautteen perusteella simulaatio on hyvä opetusmenetelmä opettaa ja oppia, sillä se mahdollistaa teorian ja käytännön osaamisen yhdistämisen. Sairaanhoitajaopiskelijoiden on mahdollista harjoitella myös päättelyä, raportointia sekä kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja. Opettajaopiskelijat näkevät hyödyllisenä harjoitella simulaatioympäristössä tilanteita, joita ei esimerkiksi tule välttämättä työharjoittelussa vastaan, mutta voi tulla myöhemmin työelämässä.

Kuva 2. Opettajaopiskelijat seurasivat ohjaamosta simulaatioita

 

Opettajaopiskelijoiden kuvauksia kokemuksistaan

 

“Simulaatioiden seuraaminen tarjosi monenlaista pohdittavaa opettamiseen ja opetustilanteiden hallintaan. Simulaatioharjoituksen eri vaiheiden merkitys ja vaikutus koko simulaatiokokemukseen avautui hyvin käytännön kautta. Esimerkiksi miten orientaatiovaiheen alustus, oppimistavoitteiden läpikäynti ja ilmapiirin luominen vaikuttavat opiskelijoiden oppimiseen ja heittäytymiseen tai miten varsinaista simulaatioharjoitusta ohjataan oppimistavoitteiden ja osallistujien osaamistason mukaisesti.”

“Case-tapaukset olivat hyvät ja jatkumo opettavainen. Hieno kokemus nähdä todellinen tilanne, kun simulaatio keskeytettiin ja annettiin lisäohjeita.”

“Simulaatiotilanne auttoi ymmärtämään, että kaiken elektroniikan hallitseminen on tärkeää, koska itse simulaation seuraamiseen menee aikaa, jotta ehtii huomioida kaikki opiskelijoiden tekemiset ja tekemättä jättämiset.”

“Erityisen kiinnostava ja ajatuksia herättävä oli simulaation jälkeinen oppimiskeskustelu ja sen iso merkitys. Oppimiskeskustelu ei jäänyt ainoastaan tunnelmien purkamisen tasolle, vaan keskusteluun tuotiin laajasti mukaan kurssin sisältöön liittyvää teoriatietoa. Kokonaisen simulaatioharjoituksen seuraamisen kautta pystyi hahmottamaan miten iso merkitys pedagogisesti taitavalla suunnittelulla ja ohjaamisella on, jotta simulaatio tuottaa oppimista ja ammatillista kehittymistä.”

“Onnistuttu luomaan turvallinen ja avoin ilmapiiri. Opiskelijat saivat positiivista palautetta. Virheet käytiin läpi rakentavasti.”

“Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston välillä mahdollistaa käytännön opetustyön seuraamisen ja harjoittelun sekä luokkadynamiikan tarkastelun. Opettajaopiskelijalle tällainen reflektointi teoriatiedon oheen on erityisen hyödyllistä tulevia omia opetusharjoitteluita ajatellen.”

 

Kirjoittajat ja palautteiden kokoajat:

Milka Laaja, päätoiminen tuntiopettaja, TtM, SH, Turku AMK

Saara Laaksonen, Lehtori, TtM, SH, Sairaanhoidon osaamisalueen simulaatiotiimin vetäjä, Turku AMK

Ville Vainio, Lehtori, TtM, SH, Sairaanhoidon osaamisalueen simulaatiotiimin vetäjä, Turku AMK

 

Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä: Developing Better Health in the Hybrid World

 

Lähdeluettelo:

Dufrene, C. & Young, A. 2014. Successful debriefing — Best methods to achieve positive learning outcomes: A literature review. Nursing Education Today 34 (3), 372-376. Successful debriefing — Best methods to achieve positive learning outcomes: A literature review – ScienceDirect

Pajari, J., Vaajoki, A. & Saaranen, T. 2023. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa: Terveysalan opettajan käsikirja. Toim. Saaranen, T., Koivula, M., Mikkonen, K., Hemberg, J. & Salminen, L. 3. uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma.

Savolainen, S., Saaranen, T. & Silen-Lipponen, M. 2023. Kokemuksia simulaatio-oppimista edistävistä tekijöistä – laadullinen teemahaastattelu sairaanhoitajaopiskelijoille. Tutkiva Hoitotyö 21 (3), 3–10.