Terveysalan TKI-kasvustrategia ja Terveyskampus Turku kulkevat samaan suuntaan

17.09.2021

Terveys kuuluu globaalisti kiinnostavimpiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kohteisiin. Terveyskampus Turun kehitysjohtaja Leena Setälä avaa kirjoituksessa Terveyskampus Turun roolia turkulaisen terveysosaamisen edistämisessä.

Suomessa kolme ministeriötä, TEM, OKM ja STM sekä alan TKI-rahoittajat, Business Finland ja Suomen Akatemia) julkaisivat vuonna 2014 Terveysalan kasvustrategian, joka kannusti rakentamaan terveysalalle tutkimuksen infrastruktuureja, verkostoja ja kumppanuuksia suomalaisen kilpailukyvyn, investointien ja talouskasvun lisäämiseksi. Vuonna 2015 toimintansa aloittanut Terveyskampus Turku edustaa tällaista TKI-yhteistyöverkostoa.

Tervyskampus ei kuitenkaan syntynyt kasvustrategian ansiosta, vaan lähtökohtana oli sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston yhteinen huoli tuolloisen sote-uudistuksen lainsäädännössä huomiotta jääneestä yliopiston roolista yliopistollisen sairaalan toiminnassa sekä tarve korostaa yliopistoyhteistyön, tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä terveydelle ja elinvoimalle. Paikalliset korkeakoulut päättivät yhdessä sairaanhoitopiirin ja myöhemmin Turku Science Parkin kanssa yhteistyön tiivistämisestä ja siten Terveyskampus Turku sai alkunsa.

Kasvustrategian tiekartat ovat tuoneet terveysalan yhteistyöhön uusia muotoja kuten osaamiskeskukset: biopankit, syöpäkeskukset, Genomikeskuksen ja Neurokeskuksen. Ne kaikki edustavat toimintamallia, jolla kootaan osaamista ja suunnataan kehittämispanoksia keskeisiin kansanterveydellisiin haasteisiin ja niiden uusiin ratkaisumahdollisuuksiin. Tyks on ollut jo varhain aktiivinen varsinkin biopankkitoiminnan ja Läntisen syöpäkeskuksen kehittämisessä.

Terveysalan kasvustrategian uusin tiekartta vuosille 2020-2023 on nimeltään Kestävää kasvua ja hyvinvointia . Sen keskiössä ovat edelleen lääketeollisuus, terveysteknologia sekä osaamisen, hyvinvointi- ja terveyshyötyjen ja viennin lisääminen, mutta uusina teemoina nousevat mukaan kestävä kasvu ja kestävä kehitys sekä kansalaisten aktivointi terveystietojen hyödyntämisessä.

Korkeakoulumaailmassa yritysyhteistyö ja liiketoiminnan kehittämisen edellytykset ovat jatkuvasti parantuneet, mutta terveydenhuollon palvelutuotannossa kumppanuus yritysten kanssa on vielä vähän outo juttu ja kehitettävää riittää. Toki esimerkiksi lääketutkimuksessa on aina ollut vahvaa yritysyhteistyötä, mutta jos mennään sen ulkopuolelle vaikka laite- tai sovelluskehittämiseen tai innovatiivisiin hankintoihin, kokemusta löytyy enää harvalta sairaalan työntekijältä. Uskonette, kun sanon, että tarve sekä potentiaali luoda uusia ratkaisuja olisi valtava, ajatellen sekä kansallista terveydenhuoltoa että vientimahdollisuuksia.

Yliopistollisen sairaalan ymmärrys lääketieteestä, hoitotieteestä, hoidosta, hoitosuhteesta ja työprosesseista on ohittamaton voimavara uusien ratkaisujen kehittämisessä terveydenhuoltoon. Sairaalan kiireiden keskellä pitäisi löytyä vielä vähän lisää asiantuntijoiden aikaa arvioida tuote- ja palveluideoita, joita tutkijat, start-up-yritykset tai vaikkapa sairaalan omat työntekijät kehittävät.

Me Terveyskampuksessa pyrimme vahvistamaan turkulaista kyvykkyyttä myös tässä toiminnassa. Uuden strategiamme (2021—2025) pohjalta kampusosapuolet eli alueemme korkeakoulut, sairaanhoitopiiri ja Science Park vahvistavat yhteistyötään koulutustarjonnassaan, tutkimustoiminnassa ja hallinnon prosesseissaan mutta erityisesti innovaatioprosesseissaan. Tätä yhteistyötä edustaa kesällä 2020 pilottikäyttöön avattu TERTTU-palvelu, jonne kerätään sellaisia terveysalan innovaatioita ja aloitteita, joita voisimme yhdessä kehittää eteenpäin kampusverkostossamme ja jalostaa vaikuttaviksi uusiksi ratkaisuiksi.

Terveyskampuksen uusi visio on kehittyä strategiakaudella kansainvälisesti vaikuttavaksi ja avoimeksi terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaamiskeskittymäksi. Se tarkoittaa paitsi olemassa olevan osaamisemme tehokasta yhteiskäyttöä ja kehittämistä, myös kansallisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin ja rahoitusmahdollisuuksien äärelle hakeutumista. Parhaillaan on käynnissä laajaa kehittämishankkeiden kokonaisuus HCT 2.0, joka sai Suomen Akatemialta merkittävän rahoituksen vuosille 2020-2022.

Sairaalataustaisena lääkärinä näen Terveyskampuksen toiminnan vaikuttavuuden toteutuvan uuden tiedon esiin tuomisessa, tieteen alojen rajat ylittävän ymmärryksen leviämisessä ja terveydenhuollon, tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisten monipuolisessa ja lisääntyvässä osaamisessa.  Vaikuttavuus näkyy myös uudistuneina, kansainvälisiksi leviävinä hoitokäytäntöinä ja niitä tukevina uusina teknologisina ratkaisuina, joiden arvon parhaiten kokee ja tuntee potilas itse elämässään.

 

Picture of Leena SetäläLeena Setälä

LT, EMBA, kirurgian erikoislääkäri

Terveyskampus Turun kehitysjohtaja

Kestävän kehityksen johtaja, VSSHP

 

 

 

 

Hälsocampus Åbo går i samma riktning som hälsovårdsbranschens tillväxtstrategi för forskning och utveckling

Hälsa är globalt ett av de mest intressanta mål för forskning och innovation. År 2014 publicerade tre ministerier: Arbets- och näringsministeriet, Undervisnings- och kulturministeriet och Social- och hälsovårdsministeriet samt Business Finland och Finlands Akademi som forskningsfinansiärer Tillväxtstrategin för forskning och innovation inom hälsobranschen. Den uppmuntrade byggandet av forskningsinfrastrukturer, nätverk och partnerskap inom hälsosektorn för att öka finländsk konkurrenskraft, investeringar och ekonomisk tillväxt.

Hälsocampus Åbo, som startade sin verksamhet 2015, representerar ett sådant nätverk för samarbete med forskning, utveckling och innovation. Det var dock inte resultatet av en tillväxtstrategi, utan av sjukvårdsdistriktets och Åbo universitetets gemensamma oro för universitetets roll i universitetssjukhusets verksamhet och vikten av universitetssamarbete, forskning och utbildning för hälsa och vitalitet. Tillsammans med sjukvårdsdistriktet och senare med Turku Science Park beslutade de lokala universiteten att intensifiera samarbetet, och därmed startades Hälsocampus Åbo.

Färdplanerna för den nationella tillväxtstrategin har medfört nya former av samarbete inom hälsoområdet, såsom kompetenscentrum: biobanker, cancercentra, Genomcentret och Neurocenter Finland. De representerar alla en handlingsmodell som samlar expertis och driver utvecklingsinsatser till viktiga folkhälsoutmaningar och nya lösningar till dessa problem. ÅUCS har tidigt varit aktivt särskilt i utvecklingen av biobanken och Västra Cancercentret.

Den senaste färdplanen för hälsosektorns tillväxtstrategi för 2020-2023 kallas Hållbar tillväxt och välfärd. Den fortsätter att fokusera på läkemedelsindustrin, medicinsk teknik och ökat kunnande, välfärd och hälsofördelar samt export, men nya teman inkluderar också hållbar tillväxt och utveckling och aktivering av medborgare vid användning av hälsoinformation.

I den akademiska världen har affärssamarbetet och förutsättningarna för affärsutveckling ständigt förbättrats, men inom hälsovården är partnerskap med företag fortfarande lite konstigt och det finns mycket att utveckla. Visst, till exempel, har det alltid funnits ett starkt affärssamarbete inom läkemedelsforskning, men om du går utanför det, även inom utveckling av apparater, applikationer eller innovativ upphandling, kan erfarenhet hittas endast hos några sjukhusanställda. Ni tror mig säkert när jag säger att behovet, liksom potentialen, att skapa nya lösningar är enormt, både vad gäller nationell sjukvård och exportmöjligheter.

Universitetssjukhusets förståelse av medicin, omvårdnadsvetenskap, vårdrelationer och arbetsprocesser är en oumbärlig resurs för att utveckla nya lösningar för hälso- och sjukvård. Mitt i rusningen på ett sjukhus borde det finnas lite mer tid för experter att utvärdera produkt- och tjänsteidéer som utvecklas av forskare, nystartade företag eller till och med sjukhusets egna anställda.

Vi på Hälsocampus strävar efter att stärka kapaciteten även i denna verksamhet i Åbo. På grundval av vår nya strategi (2021-2025) kommer campuspartnerna, det vill säga universiteten i vårt område, sjukvårdsdistriktet och Turku Science Park, att stärka sitt samarbete inom utbildning, forskningsverksamhet och administrativa processer, men särskilt inom deras innovationsprocesser. Detta samarbete representeras av TERTTU -tjänsten, som lanserades för pilotanvändning sommaren 2020. Den samlar inom hälsovårdsbranschen innovationer och initiativ som vi tillsammans kan utveckla vidare i vårt campusnätverk och förfina till effektiva nya lösningar.

Den nya visionen för Hälsocampus är att utvecklas till ett internationellt inflytelserikt och öppet centrum för kompetens för hälsa och välbefinnande. Det innebär inte bara en effektiv delning och utveckling av vår befintliga expertis, utan också att söka efter nationella och internationella partnerskap och tillgång till finansieringsmöjligheter.  För närvarande, dvs. 2020-2022, pågår ett omfattande utvecklingsprojekt, HCT 2.0, som fick betydande finansiering från Finlands Akademi.

Som läkare med sjukhusbakgrund ser jag Hälsocampus som effektivt i att förverkliga ny kunskap och sprida tvärvetenskaplig förståelse och den mångfaldiga och växande expertisen hos hälso-, forsknings- och utbildningspersonal. Effektiviteten återspeglas också i förnyade, internationellt spridda vårdmetoder och de nya tekniska lösningar som stöder dem. Deras värde upplevs bäst och känns mest av patienten i hens eget liv.

 

Leena Setälä

LT, EMBA, specialist i kirurgi

Hälsocampus Åbo utvecklingsdirektör

Direktör för hållbar utveckling, VSSHP