Teknologia avuksi ikäihmisten hoitotyöhön
Väestön ikääntyessä teknologian uskotaan helpottavan hoitotyötä sekä lisäävän ikäihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Sote-alan henkilöstön kasvava työvoimapula on hälyttävällä tasolla ja ratkaisuja tilanteen hallintaan kaivataan kipeästi. Voisiko teknologia tuoda tilanteeseen helpotusta ja mitä haasteita on voitettava ennen sitä?
Terveys- ja hyvinvointiteknologian avulla voidaan parantaa hoitotyön laatua ja turvallisuutta, tehostaa hoitoprosesseja sekä tukea asiakkaiden ja potilaiden tarkempaa ja reaaliaikaisempaa hoitoa ja hoidon seurantaa. Vaikka terveysteknologian käyttöönotto saattaa vaatia aluksi investointeja, se voi säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Terveysteknologian avulla voidaan automatisoida monia hoitotyön tehtäviä esimerkiksi tiedon tallentamiseen ja raportointiin liittyen, mikä vapauttaa hoitotyöntekijöiden aikaa potilaiden välittömään hoitoon. Hyvinvointiteknologian avulla taas voidaan lisätä esimerkiksi ikäihmisten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Sote-palveluiden järjestäjien ja terveys- ja hyvinvointiteknologiayritysten välillä tarvitaan vahvaa yhteistyötä, jotta digiteknologian hyödyt saadaan mahdollisimman potentiaalisesti hyödynnettyä.
Kokeilualustatoiminta teknologiayritysten kehitystyön tukena
Kokeilualustatoiminta (testbed) on Suomessa ja maailmalla yleinen tapa tarjota teknologialan yrityksille mahdollisuutta testata tuotteitaan ja innovaatioitaan aidossa tai aidon kaltaisessa käyttöympäristössä. Kokeilualusta auttaa yrityksiä ymmärtämään tuotteidensa toimivuutta, käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta käsin. Kokeilualustalla tapahtuva tuotteiden arviointi on ensiarvoisen tärkeää yrityksille, heidän uusien innovaatioiden kehittämistyölle. Kannatettavaa olisi, jos eri osapuolet, yrityksen edustus ja kokeiluyksikön henkilöstö osallistuisi testaussuunnitelman tekemiseen ja huolehtisivat sidosryhmille, kuten asiakkaille/potilaille ja heidän läheisilleen viestimisestä. On tärkeää varmistaa, että koko yksikkö on tietoinen testattavasta tuotteesta sekä siitä millaista arviointitietoa siitä kerätään. Testausjaksolla on tärkeää, että vuoropuhelu yrityksen ja yksikön välillä on sujuvaa, mikäli haasteita testattavan tuotteen tai palvelun kanssa ilmenee.
Terveys- ja hyvinvointiteknologian arvioinnilla tarkoitetaan teknologian ominaisuuksien ja/tai sen vaikutusten järjestelmällistä arviointia. Jotta arviointi kattaisi kaikkien tunnistettujen teknologian osa-alueiden keskeiset arviointivaatimukset, arviointiin tulisi sisällyttää ainakin seuraavat osa-alueet; yritystiedot, tuotetiedot, kustannukset, tehokkuus, kliininen turvallisuus, tekninen vakaus, käytettävyys ja saavutettavuus, yhteen toimivuus, tietoturva ja tietosuoja, tekoäly ja robotiikka (Haverinen ym. 2019.)
Mitä huomioida, kun kokeilualustatoimintaa integroidaan osaksi ikäihmisten hoitotyötä?
Sote-alan erityispiirteet tulee ymmärtää. Teknologiayritykset eivät välttämättä tunne sote-alaa, jonka vuoksi voi olla vaikeaa ottaa huomioon tuotteen arvioinnin kannalta esimerkiksi alan resurssihaasteita tai regulaatiovaateita, kuten lupakäytänteitä sekä niiden tuomia lisäkustannuksia. Olisi tärkeää kehittää tukipalveluita yritysten tueksi, että lupakäytänne prosessit olisivat sujuvia. Olisi hyvä tarkastella organisaatioiden lupakäytänneprosesseja siitä näkökulmasta, etteivät ne turhaan estä tai hankaloita uusien tuotteiden tai palveluiden sujuvaa kehittämistä. Monelle yritykselle olisi tärkeää päästä vain keskustelemaan sote-alan henkilöstön kanssa kehitystarpeista tai päästä havainnoimaan sote-arkea, jotta voivat hyödyntää näkemäänsä/kokemaansa tuotteiden kehittämisessä. Aina siis tarve ei ole edes tuoda tuotetta kokeiluyksikköön testattavaksi.
Kokeilualustana toimivan yksikön toiminta on tunnettava ja turvattava. Organisaatioiden ydintehtäviä ovat hoito-, tutkimus- ja opetustoiminta. Uusien tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittäminen sekä testaaminen sote-ammattilaisten kanssa aidossa tai vähintäänkin simuloidussa ympäristössä on kuitenkin ehdoton edellytys alan markkinoille pääsemiseksi. Tämän takia kokeilualustatoimintaa on tuotu sote-palveluja tuottaviin yksiköihin. Huomioitavaa on, esimerkiksi ikäihmisille suunniteltujen teknologiatuotteiden testaaminen pitkäaikaisessa ympärivuorokautisissa palveluasumisen paikoissa on erilaista kuin esimerkiksi ikäihmisen kotona.
Testaustoiminta ei saa häiritä yksikön perustoimintaa eikä viedä resursseja pois sen ydintoiminnasta, eikä kuormittaa henkilöstöä tai vaarantaa asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuutta. Tuotteen testaukseen osallistuminen tarkoittaa yksikölle muun muassa tuotteen käyttöön perehtymistä ja siitä viestimistä sidosryhmille, arviointipalautteen keräämistä, vuoropuhelua yrityksen edustajien kanssa ja reagoimista ongelmatilanteisiin sekä palautetilaisuuksien järjestämistä yrityksille. Organisaatioiden ja yritysten välisissä testaussopimuksissa olisi hyvä määritellä testaamisen kustannusten allokoituminen eri toimijoiden kesken, jotta kokeiluyksikön perustehtävä turvataan. Testaustoiminta ei kuitenkaan saa jäädä irralliseksi perustoiminnasta, niin sanotusti päälle liimatuksi, sillä silloin yritykset eivät saa parasta mahdollista testausta kehittämälleen tuotteelle. Teknologian käyttöönotto edellyttää myös henkilöstön asianmukaista koulutusta ja huolellista tietoturvan hallintaa.
Arviointitieto näkyväksi
Kokeilualustoilta saatu arviointitieto tulisi saada näkyväksi, jotta sitä esimerkiksi voisi hyödyntää sote-palveluiden teknologiahankintojen taustalla. Arvioinnin päätarkoituksena on antaa tietoa päätöksentekijöille, jotta uusien terveysteknologioiden käyttöönottoa voitaisiin tukea paremmin (Haverinen ym. 2019). Testaamisen tiedot jäävät usein yrityksen käyttöön, mutta sen levittäminen sote-palveluissa ei välity valitettavasti eteenpäin. Nykyistä enemmän tulisikin kiinnittää huomiota myös muun muassa käytännön hoitotyön, taloudellisuuden, asiakkaiden elämänlaadun ja eettisten näkökulmien perusteellisempaan arviointiin. Ilman näitä arvioita ei terveys- ja hyvinvointiteknologian hyötyjä saada näkyville kaikkien osapuolten osalta.
Toistaiseksi ei ole olemassa kansallista järjestelmää, jossa olisi koottu arvioita ja käyttökokemuksia erilaisista laitteista saman palvelun alle. Tällaisen järjestelmän tietojen avulla päättäjät ja hankintoja tekevät henkilöt voisivat arvioida, mitä omaan organisaatioon kannattaa resursoida ja hankkia. Tuotteiden testauksessa tulisikin huomioida tuotteen ominaisuuksien ja kliinisen turvallisuuden lisäksi hyödyt asiakkaille tai hoitohenkilökunnalle tai terveydenhuollolle. Kustannusvaikuttavuuslaskelmilla tulisi selvittää esimerkiksi sitä, säästetäänkö teknologialla hoitajan aikaa potilaiden hoitoon ja läsnäoloon tai sitä, parantaako laite iäkkään elämänlaatua tai vaikkapa sitä, montako lonkkamurtumaa laitteen avulla saadaan ennaltaehkäisyä ja sitä kautta tavoitetaan säästöjä. Tähän tiedonkulkuun tarvitaan selkeä prosessikuvaus.
Miten siis saadaan kokeilualustatoiminta järjestettyä hoitotyön arjessa siten, että se on osa arkipäivän toimintoja? Tämä asia tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti, että terveys- ja hyvinvointiteknologia oikeasti voisi tuoda helpotusta ikääntyvän Suomen ja terveysalan henkilöstön vähyyteen liittyviin haasteisiin.
Soma -hanke
Sote-yksiköt terveysteknologiakehityksen mahdollistajana (SOMA, EAKR-rahoitus, 2023–2024) hankkeessa kehitetään uudenlaista kokeilualustatoimintamallia, jota pilotoidaan Salon alueella toimivan tehostetun palveluasumisen yksikössä. Toimintamallin avulla tehostetun asumisen hoivayksikköön luodaan autenttinen kokeiluympäristö, jossa terveys-, hyvinvointi- ja hoivateknologia-alan yritykset voivat kehittää ja testata ratkaisujaan yhdessä alueen korkeakoulujen, oppilaitosten sekä loppukäyttäjien kanssa. Kokeiluyksikössä sote-alan opiskelijat suorittavat käytännön harjoitteluaan ja pääsevät opintojensa aikana tutustumaan uusiin hyvinvointiteknologia ratkaisuihin. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja partnereina toimivat Yrityssalo Oy ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Hankkeessa työskentelee Turun ammattikorkeakoulusta Arvokas vanhuus- ja Terveysteknologia- tutkimusryhmien asiantuntijoita.
Kirjoittajat: Susanna Mört Yliopettaja, Liiketoimintavastaava, TtT, Turun AMK, Sini Eloranta Yliopettaja, TtT, dosentti, Terveys ja hyvinvointi, Master School, Turun AMK
Lähteet: Haverinen J., Keränen N., Falkenbach P., Maijala, A., Kolehmainen T. & Reponen J. Digi-HTA: Health technology assessment framework for digital healthcare services. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 2019; 11 (4).