Terveysalan testialustojen kypsyydellä on merkitystä

07.04.2022

Testialustoja, ja näihin rinnastettavia yhteiskehittämiseen soveltuvia yksiköitä, on julkisella terveysalalla paljon. Käytännössä jokainen simulaatiotila voidaan mieltää testialustaksi, kuten myös suurin osa terveyspalveluja tarjoavista yksiköistäkin. Luonnollisesti tämän kaltaiset yksiköt, simuloidut ja aidot potilasympäristöt, eroavat toisistaan merkittävästi esimerkiksi niitä koskevan sääntelyn osalta.

Testialustatoiminta terveysalalla kulkee usein muun toiminnan, kuten terveyspalvelujen tuottamisen, koulutuksen ja tutkimustyön rinnalla. Tällöin testialustojen valmius toimia yritysten kanssa yhteistyössä voi vaihdella merkittävästi. Yksiköt, joilla on aiempaa kokemusta yhteistyöstä, ovat tyypillisesti valmiimpia toimimaan yritysten kanssa kuin sellaiset, joilla kokemusta ei vielä ole.

Koska testialustatoiminta on harvoin – jos koskaan – terveyspalveluja tarjoavien organisaatioiden perustoimintaa, voi palvelujen kypsyys vaihdella merkittävästi. Yksittäisen organisaation sisällä testialustojen kypsyys, toisin sanoen mahdollisuus ja halukkuus toimia yhteistyössä etenkin yritysten kanssa, voi vaihdella suuresti.

Testialustojen kypsyyden arvioinnin avulla saadaan tietoa alustan toiminnasta, mitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja hallinnassa. Mikäli organisaatio haluaa tarjota testialustapalveluja, on sen ymmärrettävä, millainen testialustapalvelu on hyvänlaatuista, ja miten laadusta viestitään asiakkaalle. Laatu on erottuvuus- ja jopa kilpailutekijä, etenkin jos palveluja halutaan tarjota Suomen ulkopuolelle esimerkiksi osana 2022–2023 taitteessa käynnistyviä Eurooppalaisia Digitaalisia Innovaatioalustoja (EDIH).

Mitä terveysalan testialustat ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Terveysalan testialustat ovat yksiköitä, joissa kehitetään ja testataan terveysalalla käytettäviä uusia ratkaisuja (laitteet, palvelut…) tuotekehityksen eri vaiheissa. Testialustat voivat toimia joko aidoissa potilas- ja asiantuntijaympäristöissä, tai todellisuutta jäljittelevissä simuloiduissa ympäristöissä. Testialustatoiminnan asiakas on usein yritys, jolloin tarve ratkaisun kehittämiselle on syntynyt liiketoiminnallisista lähtökohdista. Toisaalta ratkaisua voidaan kehittää myös sen loppukäyttäjän tarve edellä, jolloin kyse on usein myös perustoiminnan (kuten potilaan hoidon) kehittämisestä. Tämän kaltaista kehitystyötä tehdään tyypillisesti osana tutkimusta.

Terveydenhuollossa käytettävät tuotteet, laitteet ja palvelut sekä niiden kehittäminen ja testaaminen ovat vahvasti säänneltyjä. Esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita, kuten potilasmonitoreja, ja niiden testaamista ohjaa Laki lääkinnällisistä laitteista (719/2021). Terveysalan testialustoilla yritykset voivat kehittää ja testata uusien terveydenhuoltoon tarkoitettujen innovaatioiden ominaisuuksia, käytettävyyttä ja turvallisuutta systemaattisesti sekä vaadittujen standardien mukaisesti. Suomessa terveysalan testialustat toimivat pääosin sairaaloiden ja korkeakoulujen yhteydessä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa terveysalan testialustoina toimivat muun muassa Turun yliopistollinen keskussairaala ja Turun ammattikorkeakoulu.

Testialustan kypsyyteen eli maturiteettiin vaikuttavat monet tekijät

Terveysalan testialustat tarjoavat ympäristön ja osaamisen jonkin ratkaisun kehittämiseen. Kehitystyölle on luonteenomaista yhteistyö ratkaisun todennäköisen loppukäyttäjän kanssa, tai henkilöiden, jotka tuntevat loppuasiakkaan tarpeet ja käyttöympäristön riittävällä tasolla. Jotta uusien ratkaisujen kehittäminen on laadukasta, on testialustan toiminnan oltava riittävällä tasolla – toisin sanoen, alustan kypsyyden (maturiteetin) on oltava riittävällä tasolla.

Testialustan kypsyyttä vodiaan arvioida monella eri tavalla. Aikaisemman kirjallisuuden ja käytännönläheisen tutkimuksen perusteella, me olemme valinneet seuraavat muuttujat kuvaamaan testialustan kypsyyttä.

Fasiliteetit kuvaavat testialustan ympäristöä ja infrastruktuuria eli sitä a) missä testialustatoiminta tapahtuu, ja b) millaisia muita palveluja (esim. dataa) testialusta voi tarjota. Mitä lähempänä fasiliteetit ovat aitoa toimintaympäristöä, sitä korkeampi on testialustan kypsyys.

Henkilöstö viittaa testialustalla työskentelevää henkilökuntaan, heidän osaamiseensa ja työaikaansa, sekä toiminnan johtamiseen. Mitä enemmän testialustalla on henkilöresursseja käytettävissään, sitä korkeampi on sen kypsyys. Myös vakinaista henkilökuntaa täydentävät henkilöresurssit lisäävät testialustan kypsyyttä.

Operatiivinen toiminta kertoo, kuinka kauan ja kuinka monelle asiakkaalle testialusta on tarjonnut palveluitaan ja kenelle testialustapalveluita ensisijaisesti tarjotaan. Operatiivinen toiminta kuvastaa myös toiminnan luonnetta suhteessa muuhun toimintaan. Mitä pidempään testialusta on tarjonnut palveluitaan ja mitä lähempänä testialustatoiminta on organisaation perustehtävää, sitä korkeampi on testialustan kypsyys.

Ekosysteemit muuttujana kuvastaa testialustaorganisaation verkostoja ja kumppaneita; alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä. Mitä monipuolisemmin testialustan toiminnassa on mukana erilaisia verkostoja ja kumppaneita, sitä korkeampi on toiminnan kypsyys.

Laatu ilmentää sitä, miten testialustan toimintaa arvioidaan ja kuka toimintaa ohjaa. Laatuun kuuluvat myös sopimukset testialustan ja asiakkaan välillä, sekä määritellyt toimintaprosessit ja standardit. Mitä systemaattisemmin toimintaa arvioidaan ja mitä kehittyneemmät prosessit ovat, sitä korkeampi on testialustan kypsyys. Myös ulkopuolinen arviointi ja toiminnan ohjaus nostavat testialustan toiminnan kypsyyttä.

Rahoitus osoittaa, miten testialustatoiminta on rahoitettu ja miten palvelut on hinnoiteltu. Rahoituksella selvitetään myös sitä, onko testialustatoiminta taustaorganisaation liiketoimintaa. Mitä lähempänä toiminta on markkinaehtoista, sitä korkeampi on testialustan kypsyys. Luonnollisesti, joidenkin testialustojen asiakkaat ovat julkisen sektorin toimijoita, jolloin omakustannushinnoittelu on otettava huomioon kypsyyden arvioinnissa.

Viestintä ja markkinointi muuttujana kuvastaa, miten testialusta viestii ja markkinoi toimintaansa, ja miten paljon siihen panostetaan. Mitä aktiivisempaa ja ammattimaisempaa viestiminen ja markkinointi on, sitä korkeampi on testialustan toiminnan kypsyys. Myös testialustan brändin tunnettavuus lisää maturiteettia.

Testialustan toiminta on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, jos sen toiminta on riittävän kypsää jokaisen muuttujan osalta. Vasta yhdessä muuttujat yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jolla testialustan toimintaa voidaan arvioida. Ei siis riitä, että testialusta painottaa toiminnassaan esimerkiksi yhteistyötä ympäröivän ekosysteemin kanssa, jos tarjottavat fasiliteetit ovat liian rajoittuneita. Eri muuttujilla on myös erilainen painoarvo, riippuen testialustatoiminnan luonteesta ja ympäristöstä. Esimerkiksi sairaanhoitopiirissä toimiva testialusta ei nykylainsäädännössä voi käytännössä tarjota markkinaehtoisesti palvelujaan suoraan yritysrajapinnalle.

Kehitteillä instrumentti testialustojen kypsyyden arvioimiseksi

Testialustan luonteesta riippumatta, sen kypsyyttä voidaan arvioida määrällisesti. Terveyskampus Turku 2.0 -hankkeessa (Suomen Akatemia) kehitetään parhaillaan instrumenttia, jonka avulla testialustojen toiminnan kypsyyttä arvioidaan edellä esitettyihin muuttujiin perustuen. Kypsyyden arviointi perustuu testialustan itsearvioon toiminnastaan.

Kehitettävä instrumentti on tällä hetkellä pilotointivaiheessa ja se esitellään huhtikuussa 2022 kansallisen testbed-verkoston tapahtumassa Tampereella. Instrumentin luotettavuutta ja käytettävyyttä testataan keväällä 2022 ja tulokset raportoidaan tieteellisessä julkaisussa loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023. Instrumentin avulla organisaatiot saavat tietoa testialustan kypsyydestä, mikä auttaa organisaatioita kehittämään testialustatoimintojaan. Mitä kypsempää testialustan toiminta on, sitä laadukkaampaa ja luotettavampaa on myös uusien ratkaisujen kehittäminen. Uusien, laadukkaammin kehitettyjen ratkaisujen vaikutus, heijastuu toivottavasti myös potilastyön laatuun, sillä siitä loppukädessä on kyse testialustatoiminnassa: paremmasta potilaan tai asiakkaan terveydestä.

Emilia Kielo-Viljamaa: Sh (AMK), TtT, lehtori, Yrkeshögskolan Novia

Eva Collanus: FM, tohtorikoulutettava, Turun kauppakorkeakoulu

Antti Tuomisto: FL, lehtori, työinformatiikka, tietojärjestelmätiede, Turun kauppakorkeakoulu

Janne Lahtiranta: FT, työelämäprofessori, terveysteknologia Turun yliopisto

Testialustojen maturiteettia kehitetään osana Suomen Akatemian rahoittamaa HCT 2.0-hanketta (337640).

See the source image