Terveyskampus: TKKI:n rooli hyvinvointialueissa määriteltävä huolella

26.04.2022

Nopealla tahdilla etenevä sote-uudistuksen valmistelu on Varsinais-Suomessa siirtynyt vaiheeseen, jossa keskustellaan jo hallinnon rakenteista ja nykyisten rakenteiden integroimistavoista. Keskeisenä niin Terveyskampus Turun kuin sairaanhoitopiirinkin näkökulmasta on tutkimus, kehitys, koulutus ja innovaatiotoiminnan (TKKI) rooli ja asema uudessa hyvinvointialueessa.

Tätä silmällä pitäen kävi Terveyskampus Turku verkostonsa edustajien kanssa läpikotaisen keskustelun Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen johtajan, Antti Parpon kanssa. Mukana hyvähenkisessä keskustelussa olivat mm Terveyskampuksen kehitysjohtaja Leena Setälä, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Tämänhetkinen tilanne hyvinvointialueen perustamisessa on päätöksentekorakenteiden suunnittelu ja niistä päättäminen melko hektisellä aikataululla. Palvelutuotantopohjaiset lautakunnat vastaavat oman asiakokonaisuutensa palveluiden tuottamisesta. Pohdittavana on TKKI-rakenteen sijoittuminen suunniteltuun rakenteeseen. TKKI-toiminnan luotsaukseen ja koordinointiin on perustettu Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunta, joka koostuu poliittisista päättäjistä ja korkeakoulujen edustajista.

Parpo avaa kuviota tutkimustoiminnan osalta: ”Nyt kun on siirrytty palvelutuotantopohjaisiin lautakuntiin, on myös tulossa palveluiden järjestämisen jaosto. Kun asiaa katsoo palvelujärjestelmän näkökulmasta, tuotantolautakunnat johtavat omaa tuotantoaan ja palvelujaosto palvelua. Tämän seurauksena olemassa oleva tutkimus saa jatkoa, eikä siitä ole epäselvyyttä, mutta se myös tuo mukanaan ison mahdollisuuden laajentaa palvelun tuotantoon liittyvää tutkimusta.”

Tutkimustiedon jalkauttaminen osaksi palveluita onkin kysymys, johon halutaan selkeitä vastauksia.

Opetus ja tutkimus käsi kädessä

Tutkimuksen integrointia pohtineen työryhmän vetäjä, tutkimusylilääkäri Rautava muistutti TKKI-toiminnan merkityksestä hyvinvointialueelle ja koko Varsinais-Suomen talousalueelle; arvioiden mukaan euro tutkimukseen on yli neljä euroa elinkeinoelämälle.

Tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta tulee nostaa arvoiseensa asemaan hyvinvointialueen hallinnossa, toteaa Rautava: ”Tämä on äärimmäisen tärkeää koko talousalueen kehittämisen kannalta. Miten turvataan vaikuttava palveluntuotanto ja tutkimus on siinä ihan ykkösasiana? Ja jos ei ole tutkimusta, ei ole opetustakaan. Toivoimme, että TKKI-kokonaisuus olisi korkealla hyvinvointialueen hierarkiassa. Laissakin lukee, että yliopistosairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen pitää koordinoida TKKI-toimintaa yhteistyöalueella, joka kattaa Länsirannikon muut hyvinvointialueet. Tämä vaatii riittäviä hartioita.” Rautava alleviivaa, mutta pitää tilannetta tällä hetkellä ihan hyvänä: ”Mikäli asiat etenevät kuten on nähty, niin TKKI-kokonaisuus on hyvin esillä.”

Toinen iso kysymys on koulutuksen rooli hyvinvointialueilla. Yliopistossa tutkimus ja opetus kulkevatkin käsi kädessä, ja Varsinais-Suomeen on esitetty perustettavaksi yliopistollinen sote-keskus. Yliopiston dekaani Hänninen on huolissaan tutkimuksen näkyvyydestä nykyisessä terveysasemien arjessa ja kysyy: ”Tiedämme, että veronmaksajat odottavat myös yliopistollisuuden näkyvyyttä sote-palveluissa. Jo pelkästään se, että tuodaan yliopiston ja Tyksin positiiviset logot näkyviin jonnekin, niin saadaan tunne, että on menty eteenpäin. Voitaisiinko ajatella, että yliopistollisuutta toteuttavalla terveysasemalla nämä logot olisivat näkyvissä?”

Yliopistollista terveysasemaa ja sen tutkimus- ja koulutusyksikköä ei kuitenkaan vielä luvata keskitettynä ratkaisuna. Alussa mennään eteenpäin verkostomaisella ratkaisulla, jossa TKKI-toimintaa pyritään tuomaan perustason palveluihin osaksi niiden kehittämistä.

Neuvottelukunnan 100 miljoonan euron vastuu

Muodostumassa olevalle Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunnalle lankeaa suuri vastuu. Sille on Hännisen nopean päässälaskunkin perusteella yli sadan miljoonan euron edestä “valtaa” käytössään: kun yliopistojen ja korkeakoulujen panostukset SOTE alojen koulutukseen ja tutkimukseen huomioidaan, päästään hyvinkin lähelle tuota sadan miljoonan rajaa. Kun päälle lasketaan hyvinvointialueen omat TKI panostukset, on neuvottelukunnan tehtävä toiminnan integraation rajapinnassa merkittävä. Rahankäytönkin näkökulmasta on siis tärkeää, että TKI-kokonaisuus on mahdollisimman korkealla organisaatiossa.

Terveyskampuksen kehitysjohtaja Setälä pohtii omalta osaltaan hyvinvointialueen strategian merkitystä TKKI-kokonaisuudelle. Kysymyksiin, joihin pitää hänen mukaansa löytää vastaus, ovat miten TKKI-resurssit kohdennetaan, miten TKKI:n tuloksia hyödynnetään ja miten otetaan käyttöön ne työkalut, joita tarvitaan vastaamaan strategisiin haasteisiin, joita hyvinvointialue kohtaa. Uudet innovaatiot ja tavat toimia pitää testata ja toiminnan skaalautuvuus varmistaa. Tätä varten tarvitaan myös pilottiyksiköitä.

Uusia ratkaisuja odotetaan myös digitaalisista sote-palveluista. Kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue käyttää yli neljääkymmentä eri asiakas- ja potilastietojärjestelmää, näiden päälle on vaikea rakentaa toimivaa ja kustannustehokasta digipalvelukokonaisuutta. Parpo avaa näkemystään: ”Jos saisin itse päättää, tekisimme syksyn aikana esityksen hallitukseen yksinkertaisemman digialustan käyttöönotosta. Potentiaali on ihan uskomattoman hieno. Privaattisektorilla yli puolet vastaanotoista on jo sähköisiä ja julkinen sektori tulee tässä jälkijunassa. Sosiaalipalveluista ja terveyspalveluista suuri osa pystyttäisiin tekemään sähköisesti. Korona on myös tehnyt sen, että useampi tekee töitä kotoa tai mökiltä ja yksityisellä puolella tähän ollaan oikein tyytyväisiä.”

Keskustelu jatkuu

Olennaista osallistujien näkökulmasta näyttää olevan se, että Päivi Rautavan johtamien työryhmien TKKI-toimintaa koskevat ja lausuntokierroksella kannatusta saaneet esitykset käsitellään neuvottelukunnassa ja huomioidaan hyvinvointialuetta rakentaessa. Kaikki elementit ovat jo olemassa, niiden integrointi vain vaatii huolellisuutta ja hyviä esityksiä. Keskeisessä roolissa tulee olemaan neuvottelukuntaan nimettävä yhdyshenkilö, jonka kautta TKKI-esitykset tuodaan päätöspöytään.

Kehitysjohtaja Setälä vaikuttaa tyytyväiseltä keskustelun tulokseen: ”Meillä on hyvä raportti taustalla, jota tekemässä on ollut runsas joukko asiantuntijoita. Tiedämme mitä hyvinvointialue kaipaa ja jos se toteutuu, tulee siitä hyvä. Kun kukaan ei pohjapaperia ole tyrmännyt, käytämme jatkossa sitä selkänojanamme.

Myös Antti Parpo toivotti Terveyskampuksen asiantuntijat edelleen tervetulleiksi suunnittelemaan tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan toteutusta hyvinvointialueella ja tekemään siitä esityksiä.

Terveyskampus Turku on merkittävä lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle. Terveyskampus Turku -yhteistyössä ovat mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Osapuolet edistävät tutkimus- ja yhteistyöedellytyksiä, koulutustoimintaa sekä yritys- ja innovaatiotoimintaa. Lisätiedot: healthcampusturku.fi