Terveyskampus Turku edistää yritysten innovaatioita
Terveyskampus kehittää terveys- ja hyvinvointialan innovaatioita yhteistyössä yritysten kanssa. Myös ulkomaiset yritykset ovat löytäneet varsinaissuomalaisen tiedeyhteisön.
Terveyskampus Turku ja Spark Finland kutsuivat innovaatioista kiinnostuneita Sibelius-museossa järjestettyyn iltapäivään 23.11.2021. Turun alueen korkeakoulujen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turku Science Parkin henkilöstön lisäksi tapahtumaan osallistui runsas joukko yritysten edustajia.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen kuvasi Terveyskampusta monialaiseksi ekosysteemiksi, jota Teknologiakampus tukee.
– Lääketiede ja tekniikka tarvitsevat toisiaan. Yhdessä meillä on mahdollisuus vaikuttaa, miten koulutus ja tutkimus rakentuvat täällä. Vahvistuimme koulutuskampuksena, kun saimme diplomi-insinöörikoulutuksen Turkuun. Kulttuurikampus on myös kehitteillä, Hänninen kertoi.
Tekniikan innovaatiot ovat auttaneet lääketiedettä eteenpäin.
– Hyvä esimerkiksi keksinnöistä, joilla on ollut radikaali merkitys sairaanhoidon kehitykselle, oli fyysikko Wilhelm Röntgenin 1800-luvulla löytämä röntgensäteily. Hänen nimensä on kaikille tuttu tänäkin päivänä, Terveyskampuksen kehitysjohtaja Leena Setälä kuvasi.
Terveydenhuollolle hyvinvointialueiden syntyminen on iso uudistus, jonka Setälä näkee vaikuttavan myös Terveyskampuksen rooliin. Kampustoimijat haluavat edistää myös sote-johtamista tarjoamalla alueelle vaikuttavuuspohjaisen terveydenhuollon osaamista.
–Aloitamme joulukuussa kolmiosaisen webinaarisarjan, jonka aiheet liittyvät muun muassa vaikuttavuustiedolla johtamiseen ja data-analytiikkaan, Setälä kertoi.
Lue lisää: Arvoperusteisen terveydenhuollon seminaarisarja
Tietosuojaan etsitään ratkaisua
Myös terveysalan tutkimusten törmääminen nykyiseen tietosuojalakiin oli tapaamisessa aiheena. Johtaja Arho Virkki Auria tietopalvelusta esitti ratkaisuksi synteettistä dataa.
– Tavoitteenamme on saada aikaan testidataa, joka olisi täysin hyväksyttävää lääketieteen ja oikeustieteen näkökulmasta. Jos emme voi todentaa henkilöä, ei ole myöskään tietosuojaongelmaa, hän sanoi.
Hän oli myös sitä mieltä, että osa tietosuojariskeistä lääketieteellisen tiedon toisiokäytössä, tutkimuksessa, perustuu väärinkäsityksiin. Oikein suoritetun tutkimuksen otokseen joutuminen ei uhkaa ihmisen yksityisyyden suojaa. Aineisto on kuitenkin tutkimuksen elinehto.
– Muuten kyseessä on nollatutkimus, hän tiivisti.
TERTTU auttaa yrityksiä
Terveydenhuollon tuotteiden kehitys ovat hyvin säädeltyjä, mikä yritysten pitää ottaa huomioon tuotekehityksen alusta alkaen. Terveyskampus tarjoaa apua yrityksille TERTTU-palvelukanavan kautta.
– Tarjoamme yritykselle kehittämisasiantuntemusta yhden luukun periaatteella. Olemme miettineet valmiiksi palvelureitin ja prosessin yritykselle, joka tarvitsee tuotteelleen esimerkiksi testialustan, tiimipäällikkö Eriikka Siirala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoi.
TERTTU-kanavan kautta tullut idea käsitellään työryhmässä, jossa on edustajat kaikista kampuksen toimijoista. Yritysten yhteydenottoja, myös ulkomailta, tulee viikoittain. Aloitteet liittyvät lääke-, laite-, elintarvike ja palvelukehitykseen.
– Sairaanhoitopiirissä voimme ryhtyä kumppaniksi kiinnostaviin tuotekehityshankkeisiin. Kuulemme mielellämme uusista ratkaisuista, Siirala kertoi.
TERTTU-palvelua edistänyt Terva-hanke päättyy vuoden vaihteessa. Yhteydenottoa palvelevan verkkosivuston toiminnallisuutta tullaan kehittämään edelleen ensi vuonna.
Hammasosaamisen keskittymä Turussa
Verkostoituminen oli tavoitteena tilaisuuteen osallistuneella lehtori Pasi Alanderilla, joka opettaa tulevia hammasteknikoita ja vetää Suun terveys -tutkimusryhmää Turun ammattikorkeakoulussa. Digitaalisuus uudistaa alaa.
– Hammasproteesit tehdään yhä pääsääntöisesti käsin. Digitaalinen valmistus säästäisi aikaa ja materiaalia, mutta 3d-tulosteen kestävyys vaatii vielä tuotekehitystä, Alander arvioi.
Hammasproteesien kehitystä vievät eteenpäin biomateriaalien tutkimus yliopiston hammaslääketieteen laitoksella sekä Suun terveyden tutkimus ammattikorkeakoulussa. Tuotekehitys tapahtuu yhdessä yritysten kanssa.
Suun terveyteen liittyvä tutkimus ja koulutus ovat Alanderin mielestä yksi Terveyskampus Turun vahvuuksista. Turussa voi opiskella hammaslääkäriksi, hammasteknikoksi, suuhygienistiksi ja hammashoitajaksi. Opiskelija voi jatkaa erikoishammaslääkäriksi, tohtoriksi tai suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
– Meillä ovat hyvät edellytykset lisätä tutkimusta ja kehittämistä sekä yhteistyötä yritysten kanssa. Turkuun pitäisi perustaa kansallinen suun terveyden osaamiskeskus. Keskus toisi alueelle myös uusia yrityksiä, Alander esittää.
Päivän päätteeksi Spark Finlandin johtaja Pasi Sorvisto ja nuorten muusikkojen ryhmä muistuttivat lahjakkuuden, rohkeuden ja innovaatioiden merkityksestä minkä tahansa alan kehitykselle.
Tapahtuman tallenne on katsottavissa vuoden 2021 loppuun saakka.
Teksti ja kuvat: Suvi Vainio, VSSHP
Terveyskampus Turku -verkostossa ovat mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.