Tulevaisuuden terveydenhuolto on hiilineutraali

09.11.2022

Terveyskampus Turun maanantaina 7.11.2022 järjestämä virtuaaliseminaari Hiilineutraali terveydenhuolto, nosti esiin sotesektorin hiilikuorman ja mitä sen vähentämiseksi tällä hetkellä tehdään tai ollaan tekemässä.

Teemaan osuvasti täysin virtuaalisesti järjestetty, mutta maanlaajuinen seminaari kutsui mukaan kymmeniä terveysalan asiantuntijoita keskustelemaan terveydenhuollon ja koko sotesektorin hiilijalanjäljestä ja miten sitä voidaan alentaa. Yhteensä jopa 80 kuulijaa kerännyt tilaisuus osoitti sotesektorin ottavan asian vakavasti.

Seminaarin vetänyt JHLn johtava tutkija Jaana Halonen muistutti kaikkia siitä, miten paraikaa Egyptissä on käynnissä YKn ilmastonmuutoskonferenssi. Sotesektori on merkittävässä roolissa monessa ilmastonmuutokseen liittyvässä asiassa niin hiilipäästöjen tuottajana, vähentäjänä kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksienkin keskiössä. Säiden ääri-ilmiöiden vaikutukset näkyvät hätätapauksina ja esimerkiksi lääkkeiden tai alan tuotteiden toimitusvaikeudet voivat vaikuttaa terveyssektorin toimintaan merkittävällä tavalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aloittanut suunntielmaa, joka pyrkii huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Merkittävin haaste on saada vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet mukaan prosessiin.

Jani Valkama, HUSin ympäristöhallinnon päällikkö ja Riitta-Maija Hämäläinen, kestävän kehityksen päällikkö Päijät-Soten hyvinvointikuntayhtymästä esittelivät omien vastuualueidensa pitkälle edenneitä suunnitelmia hiilineutraaliuden tavoittelemiseksi. HUSin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä ja asia on otettu vakavasti myös Päijät-Sotessa, jossa kestävän kehityksen ohjelma sai jatkoaikaa.

Vuoteen 2023 Päijät-Sote pyrkii saamaan loppuun ympäristöauditoinnin, sairaalan sertifioinnin, palvelutuotannon ilmasto-ohjelman sekä yhteistyömallin. Näiden myötä hiilileikkurin piirissä ovat niin rakentaminen, kuljetukset, vesihuolto, hankinnat kuin ateriapalelutkin. Lisäksi paketti sisältää henkilöstön koulutuksia.

SYKEn kehittämispäällikkö Ari Nissinen vertasi omassa esityksessään Suomen ja Britannian sotesektoreiden päästöjä. Kun Britanniassa kotitalouksien päästöt ovat samaa luokkaa kuin suomalaisten, nähdään eroavaisuuksia sotesektorilla; Suomessa kuljetuspalvelut näkyvät piikkinä, jota ei Britanniassa tunneta. Toisaalta lääkkeiden päästöt ovat Suomessa merkittäviä. Molemmissa sektoreissa on siis parannettavaa. Suomessa Sote-sektorin päästöt ovat merkittävä osa maan kokonaispäästöjä, joka ei ole yllättävää, sillä sektori on merkittävä osa kansantaloudesta.

Terveyskampus Turun, vuodenvaihteessa väistyvä johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kestävän kehityksen johtaja Leena Setälä veti seminaarin yleisimmät löydökset vielä yhteen: Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aloittanut valtakunnallisten tavoitteiden asettamisen ilmastovastuulliselle Sote-sektorille vuosille 2023–2026 ja työ on hyvä alku nyt asetetuille tavoitteille. Varsinais-Suomen Hyvinvointialue tulee jatkossakin toimimaan vastuullisesti, vaikuttavasti ja huomioi taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, Setälä vakuutti.


Terveyskampus Turku on merkittävä lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle. Terveyskampus Turku -yhteistyössä ovat mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Osapuolet edistävät tutkimus- ja yhteistyöedellytyksiä, koulutustoimintaa sekä yritys- ja innovaatiotoimintaa. Lisätiedot: www.healthcampusturku.fi

Teksti: Misha Dellinger