Testialustoilla luodaan uusia ratkaisuja terveydenhuoltoon

Emilia Kielo-Viljamaa kirjoittaa blogissaan terveysalan testialustatoiminnasta. Testaus- ja innovaatiotoimintaa on terveydenhuollossa tehty jo vuosikymmeniä, mutta varsinainen testialustatoiminta terveydenhuollossa on vielä suhteellisen uutta. Yliopistosairaaloilla ja korkeakouluilla on merkittävä rooli sekä testialustatoiminnan toteuttamisessa että sen kehittämisessä. Testialustatoiminta on ennen kaikkea vuoropuhelua erilaisten osapuolten kesken. Toiminnan prosessien vakiinnuttamisella ja standardoinnilla eli kypsyyden (maturiteetin) vahvistamisella on suuri merkitys testialustatoiminnan tuloksellisuudelle.

 

Mikä on testialusta?

Testialustalla tarkoitetaan yksikköä, joka tukee tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Niitä hyödynnetään eri tasoilla kehitystyötä niin kehitysprosessien alku- kuin loppupäässäkin. Testialustat voivat olla fyysisiä testaustiloja tai vaikkapa verkkopalveluja, jossa asiantuntijat auttavat mallintamaan tuotteen käyttötilanteita. Testialustoja käyttämällä halutaan parantaa tuotteen tai palvelun kypsyyttä niin, että lopullinen tuote on käyttäjilleen ja käyttöympäristöilleen mahdollisimman sopiva.

Aidot asiakas- ja asiantuntijaympäristöt ovat arvokkaita testialustoja, sillä todelliset käyttäjät ja aidot olosuhteet mahdollistavat tuotteen tai palvelun monipuolisen arvioinnin. Systemaattiset ja yhdenmukaiset testausprosessit mahdollistavat tarvittaessa myös tutkimusnäytön tuottamisen testatun tuotteen tai palvelun vaikuttavuudesta ja käytettävyydestä. Testialustatoiminta luo tavoitteellista yhteistyötä ja vuoropuhelua terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden ja yritysten välillä.

Terveysalan testialustatoiminta

Jokainen terveysalan ammattilainen on todennäköisesti uransa aikana kokeillut jotain uutta tuotetta tai palvelua työssään. Näitä ovat tyypillisesti lääkinnälliset laitteet tai data-analytiikkaan liittyvät sovelluspalvelut. Kokeilu tai koekäyttö ei kuitenkaan vielä tee toiminnasta testialustatoimintaa. Keskeistä ovat ennalta määritetyt prosessit ja suunnitelma testauksen tavoitteista ja toteutuksesta, tarvittavista resursseista sekä tulosten monipuolisesta arvioinnista. Tuotekehitys on myös vahvasti säädeltyä, mistä johtuen prosessissa tarvitaan vahvaa regulaatio-osaamista. Edellä kuvatuista syistä testialustatoiminta on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän ns. yhden luukun palveluksi, jossa koordinoidaan koko organisaation testialustatoimintaa ja kehitetään sen prosesseja. Testialustatoiminta mahdollistaa testausprosessien läpinäkyvyyden sekä tulosten kattavamman hyödyntämisen koko organisaatiossa. Koordinoitu testialustatoiminta helpottaa myös yrityksiä löytämään tuotteilleen ja palveluilleen parhaiten sopivat testialustat.

Terveysalan testialustatoiminta voi olla joko yrityslähtöistä tai tarvelähtöistä. Yrityslähtöisessä toiminnassa tuotteen tai palvelun kehittänyt yritys on yhteydessä testialustaan, jossa tämä haluaa saada tuotteensa tai palvelunsa testatuksi. Tarvelähtöinen testaus sen sijaan tarkoittaa, että tuotteen tai palvelun käyttäjä haluaa testata jotain tiettyä kehitettyä tuotetta tai palvelua omiin tarpeisiinsa. Toiminta on usein ns. yhteiskehittämistä, jossa kumpikin osapuoli hyötyy testauksen tuloksista.

Esimerkkejä testialustoista

Testialustan määrittely ei ole kansallisesti yhtenäinen, mutta terveysalan testialustoja arvioidaan olevan Suomessa vähintään kymmeniä, jopa satoja. Terveysalan testialustat toimivat pääosin sairaaloiden ja muiden terveyspalveluiden tuottajien sekä oppilaitosten, pääasiassa korkeakoulujen yhteydessä. Korkeakouluissa tapahtuva testialustatoiminta on usein läheisesti yhteydessä alueen terveyspalveluiden tuottajiin, sairaanhoitopiireihin ja perusterveydenhuollon organisaatioihin.

Suomessa terveysalan tuotetestausta tehdään sekä laboratorio- ja simulaatio-olosuhteissa että todellisessa ympäristössä. Laboratorio- ja simulaatio-olosuhteissa tapahtuva testaus on usein tuotteen tai palvelun käytettävyystestausta ja -arviointia ennen kuin se viedään testattavaksi aidoilla potilailla tai asiakkailla. Aidon ympäristön testausta tehdään osana tavanomaista vastaanottopalvelua tai vuodeosastohoitoa, tutkimus- ja toimenpideosastojen toiminnassa tai asiakkaan kotona. Sairaalat ovat perustaneet myös tutkimusosastoja ja -yksiköitä, joissa hoidetaan oikeita potilaita erityisesti testaus- ja tutkimustoimintaa varten suunnitelluissa tiloissa.

Kotimaiset terveysalan testialustat ovat usein erikoistuneita joihinkin tiettyihin alueisiin, mihin vaikuttavat alueen yritysten tarpeet sekä alueelliset tutkimus- ja kehityshankkeet. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa erikoistumisaiheita ovat lääkekehitys sekä kuvantaminen ja muu diagnostiikka.

Turkulaiset testialustat palvelevat yrityksiä ja tutkimuslaitoksia

Terveyskampus Turku on terveys- ja sosiaalialan, biolääketieteen ja terveysteknologian ekosysteemi, joka vastaa Varsinais-Suomen alueen terveysalan testialustatoiminnan kehittämisestä ja markkinoinnista. Sen jäseniä ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Terveyskampus ylläpitää tutkimus-, kehittämis- ja testauspalvelu TERTTUa, joka on yrityksille ja tutkimuslaitoksille suunnattu testialustojen yhteydenottokanava. TERTTU-palvelu kokoaa yhteen yliopistosairaalan ja korkeakoulujen testaus- ja tutkimuspalvelut. TERTTU-palvelun kautta on helppo löytää tarpeisiin soveltuva testialusta ja kehittäjäkumppani.

Testausosaamisesta on hyötyä myös terveyspalvelujen omien tuoteideoiden kehittämisessä. Tyksissä on toteutettu monia tuotekehityshankkeita, mm. testattu olemassa olevien lääkinnällisten laitteiden käyttöaiheiden laajennusta, paranneltu tuotteiden käytettävyyttä sekä pilotoitu erilaisia potilasseurannan sovelluksia. Sairaanhoitopiirin ja Terveyskampuksen yhteisenä tavoitteena on standardoida näiden testaushankkeiden suunnittelua ja läpivientiä sekä luoda kypsä ja toistettava prosessimalli, jolla helpotetaan sekä kliinikoiden että yritysten tuotetestaustyötä, vältetään riskejä sekä varmistetaan potilaan ja asiakkaan oikeudet, tietoturva ja muu lainmukaisuus. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja testata työkalu testialustojen kypsyyden, eli valmiuden arviointiin, mikä mahdollistaa sopivan testialustan löytämisen joko yrityksen tai loppukäyttäjän tarpeisiin. Terveysalan testauksessa on muistettava hyvät tieteelliset käytännöt, jotta testauksen tulos on mahdollisimman luotettava.

Emilia Kielo-Viljamaa

Sh (AMK), TtT

lehtori

Yrkeshögskolan Novia

 

 

 

 

Muut kirjoittajat:

Eva Collanus: FM, projektitutkija, Turun kauppakorkeakoulu

Leena Setälä: LT, EMBA, kirurgian erikoislääkäri, Terveyskampus Turun kehitysjohtaja, Kestävän kehityksen johtaja, VSSHP

Antti Tuomisto: FL, lehtori, työinformatiikka, tietojärjestelmätiede, Turun kauppakorkeakoulu

Janne Lahtiranta: FT, työelämäprofessori, terveysteknologia Turun yliopisto

 

Lisätietoa Terveyskampus Turusta ja testialustatoiminnasta saat Terveyskampuksen koordinaattorilta Taina Nordgrenilta: taina.nordgren@turkuamk.fi  

Testialustojen maturiteettiä kehitetään osana Suomen Akatemian rahoittamaa HCT 2.0-hanketta.